torstai, 21. marraskuu 2019

Elämäni sanat part 2

Jees, aiheena siis elämäni sanat, sanat jotka kuvastavat mun elämää jollakin lailla. Oon tehnyt samanmoisen postauksen aiemminkin, mut teen nyt uusiksi kun elämäntilanne on ehkä hieman muuttunut edellisestä..

 

A: autottomuus, aitous, avoimuus, alibi (lehti), 

B: bingo, BDSM, bloggaus

D: demiseksuaalisuus

E: erityisherkkä, eläinrakkaus, 

H: huumorintaju, herkuttelu, hapankorput, h&m, huawei

I: itsenäinen, itsepäinen, introvertti

J: jääräpää, joustava, joulustressi

K: kaksimielinen, koirat, kuuhulluus, kuunteleminen, kahvi

L: lenkkeily, lukeminen, läppäri, lääkkeet, lävistykset, laiskuus

M: muhku, mietteliäs, musiikki, mätitahna, matsmart

N: nukkuminen, nettilukio

O: oppiva, omalaatuinen, onnellinen

P: punapää, parisuhde, pienkerrostalo, pohjanpystykorva

R: rakkaus, r-vika

S: seksi, some, sarkasmi, saunominen

T: työhakemus, työteliäs, tatuoinnit

U: utelias, uskollinen, ulkoilu

V: vuokra-asuminen, väsymys, villasukat, virkkaaminen, värityskirjat

W: wish (sovellus/verkkokauppa), 

Y: yökukkuja, ystävällinen

Ä: äiti, ähky, älykäs (kuulemma), 

 

keskiviikko, 20. marraskuu 2019

R-vikaisen elämää

Jep, eli aiheena tällä kertaa r-vika ja eläminen sen kanssa. Kaikki eivät tästä viastani tiedä, sillä olen peitellyt sitä sen +/- 13 vuotta..

Vielä ala-asteella puhuin ihan normaalisti, mutta yläasteella kaikki alkoi. Kuulin sekä viranomaisilta että tuttavilta että mun puheesta ei saa selvää mun r-vian takia.. Siitä sit aloin välttelemään sanoja joissa on tuo r-kirjain.. 

Aina jos on pitänyt pitää esitelmää tai lukea ääneen, niin oon mennyt ihan lukkoon, yksi koulukin jäi kesken sen takia että olin niin paniikissa ensimmäisen näytön suhteen.. Toki siinä oli kaikkea muutakin ongelmaa samalla kertaa (mm. tuo osastojakso josta olen kirjoittanut parisen vuotta sitten).

Olen nyt kuitenkin oppinut jonkinlaisen r-äänteen, mutta pelkään käyttää sitä, koska pelkään et se kuulostaa/näyttää jotenkin oudolta/erilaiselta. Puhelimessa tuntemattomien kanssa puhuessa yksittäisissä sanoissa ok, koska eivät näe mun puhuvan. Karaokessakaan en anna häiritä (toki aina vaatii muutaman rohkaisujuoman että edes uskaltaudun "stagelle"). Tuttavien ja ystävien kanssa (yleensäkin kasvotusten) asia on aivan eri.. En vaan osaa olla 100%:sti oma itseni.. Se varmuus käyttää tuota opittua r-äännettä on hukassa.. En tiedä kuulostaako se mitenkään erilaiselta kuin normaali r-äänne, mutta... Mua silti pelottaa mitä muut ajattelee.. Tää onkin ainut asia mistä ajattelen et mitäköhän muut miettii, muuten pystyn olemaan oma itseni..

Ja sanat, joissa on enemmän kuin yksi r-kirjain, tuottavat yhä vaikeuksia. Ei auta kuin treenailla ja treenailla, että jos ehkä vaikka joskus pystyisin puhumaan ja olemaan täysin normaalisti.. Mut kun en oo tottunut käyttämään sitä r-äännettä, niin sitä on hankala ottaa puheeseen mukaan kun sitä on vältellyt niin kauan.. No, ehkä vielä joskus..

Joskus jos vahingossa sanon jonkun sanan jossa kuuluisi olla r-kirjain, niin huomaamattani r onkin l, eli siinäkin opettelemista..

Isälläni myös r-vika, en tiedä onko periytyvää vaiko enkö muuten vain ole oppinut.. Olen joskus nähnyt painajaisiakin siitä, että isäni osasikin r-äänteen ja minä en.. 

Kävin ala-asteella puheopetuksessa, mutta siitä ei ollut mulle mitään hyötyä..

maanantai, 11. marraskuu 2019

Avoin suhde

En oo reiluun pariin vuoteen kirjotellut tänne mitään, joten katsotaan mitä tästä tulee.

Aiheena siis avoimet suhteet. Haastattelin muutamaa avoimessa suhteessa elävää ihmistä (vaikka olenkin huono keksimään kysymyksiä, annoin ihmisille aika vapaat kädet kertoa mitä haluavat).

 

Eräs naisihminen ollut avoimessa suhteessa melkein 5 vuotta, ovat seurustelleet yhteensä 9 vuotta. Hän ei itse juurikaan ymmärrä yksiavioisuutta eikä se tunnu hänelle itselleen hyvältä/sopivalta. Miehensä myös sellainen, joka ei koe tarvetta yksiavioisuuteen. Tämä on tämän naisen ensimmäinen parisuhde. 

Heillä sellainen tilanne, että mies ei halua käydä ns. vieraissa, sillä haluaa ylipäänsä vähemmän (seksiä) eikä halua/jaksa mitään säätöjä. Ovat enemmän tai vähemmän aspergereita, ja omien sanojensa mukaan ehkä hieman tunnekylmiä. 

Kummallakaan ei ole mitään tarkkaa rajaa, että mikä ei olisi ok. Mies sitä mieltä, että kokee tämän naisen aikuiseksi ihmiseksi joka osaa tehdä järkeviä valintoja. 

Muiden miesten kanssa vaikeinta se, että heille täytyy saada perille että mitään tunteita ei ole eikä tule olemaan. Naisella ollut nyt kaksi ns. vakkaria jonkin aikaa, ja heidän kanssaan homma toimii. Toinen näistä miehistä ollut myös tämän pariskunnan kanssa kolmistaan. Toisen kanssa ei käytä kumia, muuten aina. Toisella näistä miehistä myös oma suhde taustalla.

Avoin suhde ei ole sama kuin polyamoria, eikä nainen pystyisi polyamoriaan, sillä tosiaan on hieman tunnekylmä. Avoin suhde kuitenkin toimii, ja ovat molemmat onnellisia. Avoin suhde on kuulemma maailman paras asia. "Seksiä se vain on". Miehensä ajattelee sen olevan naiselle yhtä normaalia kuin syöminen, eli jos sitä haluaa enemmän tai sitä tekee muiden kanssa, niin se on ok. 

Kaikille avoin suhde ei sovi. Varsinkin jos asiat ovat valmiiksi huonosti. "Tällä kokemuksella uskon että useampi seksitön parisuhde voisi pelastua jos toinen saisi luvan kanssa käydä vieraissa".

Tämä nainen toivoisi, että asiasta (avoimista suhteista) voitaisiin puhua ilman lokerointia "siellä ne nyt rikkovat parisuhdettaan", ja häpeää/pelkää ns. slut shamingia.

 

Toinen naisihminen ollut myös avoimessa suhteessa. Ei paljoa osannut kertoa, mutta mua kiinnosti lähinnä se, miksi päätynyt avoimeen suhteeseen. Ei kuulemma osannut sitoutua tarpeeksi vakavasti. 

 

Sain myös erään miesihmisen kokemuksia avoimesta suhteesta. Päätyivät tyttöystävänsä kanssa avoimeen suhteeseen, sillä miehellä niin vähän naiskokemusta ennen suhdetta, että halusi kehittää itseään sosiaalisesti ottamaan kontaktia naisiin, sillä on ollut aina hyvinkin epäsosiaalinen. Tyttöystävä ymmärtää ongelman ja tilanteen, ja haluaa auttaa. Molemmat pitävät siitä vapauden tunteesta jonka avoin suhde saa aikaan.

Kopio eräästä vastauksesta: "Ajauduin avoimeen suhteeseen ollessani muutoin loistavassa, mutta seksuaalisesti tyydyttämättömässä parisuhteessa. Seksi muiden kanssa paransi elämänlaatuani, mutta ei pelastanut parisuhdettani. Lisäksi ihastuin kerta toisensa jälkeen. Halusin kovasti että avoin suhde olisi mun juttu, mutta lopulta kai on myönnettävä, ettei se ole." "Toinenkin sellainen tarina oikeastaan löytyy jossa harrastin seksiä yhden pariskunnan kanssa. Pariskunnan nainen tätä minulle ehdotti alunperin, tietämättään mitkä traumat lopulta saikaan asiasta. Tämä nainen alkoi vihata minua ja alkoi uskoa että aina kun ei nää miestään niin hän on minun kanssa panemassa. Pariskunta päätyi lopulta asian tiimoilta eroon."

 

 

Kyselin myös ihmisten mielipiteitä avoimista suhteista:

"En varsinaisesti ole ollut avoimessa suhteessa, mutten usko myöskään kykeneväni enää suljettuun monogamiseen suhteeseen, joten avoin suhde olisi varmaankin ainut vaihtoehto minun kohdallani. Olen ehkä jopa ajautumassa jonkinlaiseen polysuhteeseen"

"En ole ollut avoimessa suhteessa enkä osaa sanoa voisinko olla"

"Olen avointa suhdetta vastaan. Oon sitä mieltä, että kun suhteeseen aletaan, niin silloin ollaan sen yhden kanssa"

"Mun psyyke ei kestäis avointa suhdetta, enkä olis valmis jakamaan mun kumppania muiden kanssa"

"Oon ollut kumppanin kanssa yhdessä 6 vuotta, ja melkein alusta asti ollaan oltu avoimessa suhteessa. Tykkään, ja meillä toimii. Näkisin myös, että todennäköisimmin avoin suhde kaatuu siihen, jos osapuolten välillä on kommunikaatiovaikeuksia"

"Jos se joillekin sopii, ei se ole mulle henk.kohtainen ongelma. Ite en pystyis, kun tiiän että mussa on se ns. omistava puoli, eli mun parisuhde on vaan yhden kanssa. Se on meidän suhde, muita ei panna. Mitään ei avoimia suhteita vastaan ole, toisille se sopii ja toisille ei, suotta siitä alkaa jankuttaa turhan takia. Eihän se ole muiden asia siinä missä seksuaalinen suuntauminen tai päätös hankkia lapsiakaan"

"Hyväksikäyttöä. Toisen pitää yleensä alistua siinä. Rankka mielipide, tiedän, mutta en tunne yhtäkään oikeasti avointa ja onnellista ihmistä joka olisi elänyt avoimessa suhteessa. Rajat on rakkautta, se unohtuu usein kun haluaa enemmän kuin voi toiselle antaa."

"Kaikenlaisia nyky-trendejä parisuhteissa.......

"Siis, miksei vaan pysy samantien sinkkuna jos yhteen ihmiseen sitoutuminen, panostaminen ei riitä vaan pitää loikkia naapuripesiin munajahtiin?"

 

 

 

tiistai, 22. elokuu 2017

Kinkyilyä osastolla?

No ei vaan.. Täs on tapahtunut parin kuukauden sisään kaikenlaista.. Mistä lie alottaisin.. Jos vaikka opinnoista..

Opiskelen siis myynnin ammattitutkintoa Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opinnot eivät pahemmin oo edenneet, koska masennus/uupumus ruvenneet vaivaamaan (taas vaihteeks).. Ekaa näyttöäkään en saanut suoritettua. Lisästressiä luo se, että muiden opinnot etenee, ja ite vaan sairaslomalla vähän väliä..

Ja sitten.. Oon löytäny itsestäni uuden puolen (tai no uuden ja uuden,mut kuitenkin). Tää puoli käväisi pinnalla tuossa joskus vuosia sitte, mut sit tää puoli "kuoli" musta vuosiks.. Viime vuoden lopulla tää puoli sit heräs henkiin, ja vahvana heräsikin.. Kiitos Fifty Shades of Greyn :D Eiköhän tää kerro jo aika paljon..? Jos joku ei arvaa, niin tarkotan nyt kinkyä puolta itsestäni.. Enkä luokittele itteäni enää edes täysin aseksuaaliksi, vaan voisin varmaan sanoa et oon demiseksuaali (demit tosin lukeutuvat myös aseksuaalisuuden kirjoon). 

Ja edelliseen liittyen.. Tapailin erästä ihmistä kinkyilyn merkeissä.. Siinä sit tapahtu kaikenlaista, josta sit seuras osastoreissu.. Siitä seuraavassa..

Olin siis tuossa kuunvaihteessa/alkukuusta osastolla sen puoltoista viikkoa. Tämä siitä syystä, että tosiaan olin tapaillut erästä ihmistä kinkyilyn merkeissä.. Tuli sit puheeks miten halutaan jatkossa edetä, ja hän halus ns. avoimen suhteen. Jotenkin mä sit pimahdin siitä, ja vetäsin sellaset 120mg Opamoxeja.. Onneks kaveri sit soitti hätäkeskukseen ja lähdin ambulanssilla ensiapuun/päivystykseen. Ambulanssissa yks annos lääkehiiltäja toinen annos sit ensiavussa. Tiputukseen ja sydänfilmiin (tms.) yöks, aamulla sit osastolle. 

Mitäköhän muuta..Noo oon pikkuhiljaa ruvennu toipumaan osastojaksosta, mut vielä on energiat vähän vähissä, ettei oikein meinaa jaksaa siivoilla kotosalla.. 


P. S. Pahoitteluni että ollut niiiiiin pitkä tauko kirjoittamisesta,mutta tosiaan ollut kaikenlaista hässäkkää.. Koitan skarpata :)

keskiviikko, 28. syyskuu 2016

Elämäni sanat

Sain parista edellisestä postauksesta taas idean, ja tässä se siis on, elämäni sanat. Eli siis aakkosjärjestyksessä sanoja ja asioita, jotka kuvaavat minua ja elämääni. Osa sanoista kirjoitettu ihan huumorilla, ei kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa ;) Ilman sen kummempia turhia löpinöitä, aloitetaan!

A: Aseksuaalisuus. Ahdistuneisuus. Avoin. Avulias. Aito. 

B: Banaanit. Blondi. Bloggaaminen. 

C: Cadillac. Chevrolet.

D: Diagnoosikasa.

E: Eläinrakas. Erityisherkkä. Epävakaa persoonallisuus. Empaattinen. Epävarma. 

F: -

G: -

H: Huomaavainen. Huumorintajuinen.

I: Introvertti. Itsenäinen. Itsetuhoisuus. Isosisko. 

J: Jännittäjä. 

K: Koulukiusattu. Kissalady. Kekseliäs. Kuntosali. Kaksisuuntainen mielialahäiriö (?). Kuuhullu. Kiukkuinen. 

L: Leipominen. Lenkkeily. Lävistetty. Luonnollinen. 

M: Masennus. Maksuhäiriömerkinnät. Musiikki. 

N: Nukkuminen. 

O: Ovela. Oppija. Omalaatuinen. 

P: Pyöräily. 

Q: -

R: R-vikainen. Rauhallinen. Rehellinen. 

S: Seksuaalinen ahdistelu/hyväksikäyttö. Sarkasmi. 

T: Traumaperäinen stressihäiriö. Tunteellinen. Tatuoitu. 

U: Ulkoilu. Unettomuus. 

V: Vakava (kasvoiltani). 

W: -

X: -

Y: Yksilö. Yökukkuja. 

Z: -

Å: -

Ä: Älykäs (kuulemma). 

Ö: -