Tällä kertaa aiheena siis raitistuminen ja raitis elämäntapa.

 

Olen kuullut paljon kommentteja aiheeseen liittyen ja muutamia kysymyksiäkin on tullut. Ensin voisin hieman kertoilla tästä raitistumisesta.

Olen viimeksi juonut alkoholia tammikuussa 2022. Sen jälkeen ei vain yksinkertaisesti ole maittanut. Alkoholin maku tökkii, enkä kaipaa humalatilaa/krapulaa (psyykkinen/henkinen krapula voi kestää monta päivää). Kovassa humalassa/krapulassa oksennan niin helposti, että ei kiitos… Krapulassa muutenkin päivä tuntuu menevän hukkaan, kun veto ihan pois, tekisi vain mieli nukkua.. Syömisetkin krapulapäivinä mitä sattuu.. Tulevaisuudessa ainakin jonkinasteisia lapsihaaveita, niin sekin on yksi monista syistä miksi halusin lopettaa juomisen kokonaan (en muutenkaan juonut kuin muutaman kerran vuodessa). Olen voinut psyykkisestikin paljon paremmin, lääkkeettömänäkin ollut vuodenvaihteesta alkaen.

 

 

Jos sitä sitten siirrytään noihin kommentteihin ja kysymyksiin. Kysymykset vaikka ensin:

 

"Miten on menny parisuhteessa jos itse ei juo ja toinen vaikka joskus joisikin? Entäs kaveruussuhteet ja miten on niihin vaikuttanut? "juhliin" kutsuminen vai ajatellaanko et raitis ihminen olisi tylsää seuraa? Mua kiinnostaa nämä etenkin entisenä alkoholistina ja nykyisenä päihdekuntoutujana."

Tää oli hyvä kysymys/kommentti. Kyllähän se välillä ”kenkuttaa” että toinen on menossa ja itse viettää suurimmaksi osaksi viikonloput yksin kotona (emme asu yhdessä, mutta kenkuttaa silti). Kumppani onneks kuitenkin osaa yleensä ottaa hillitysti, niin sen suhteen ei oo ongelmaa. Jos pyydetään mukaan, niin yleensä silloin saa sitten olla kuskaamassa muita.. Kaverisuhteisiinkin vaikuttanut, ei ole pahemmin tullut kutsuja mihinkään tapahtumiin (synttäreille, illanistujaisiin, saunailtoihin tms.)..  Ainoastaan äiti ja kumppani pyytäneet kuskiksi sen jälkeen kun kerroin raitistuneeni.

Introverttina toki säännösteltävä hieman noita menoja, mutta olis se kiva että kutsuja tulisi edes joskus johonkin. Örveltämistä en mielelläni jaksa katsoa/kuunnella, mutta muussa tapauksessa viettäisin mielelläni aikaa ihmisten kanssa. Jos se meinaa mennä överiksi, niin siinä tapauksessa voin hypätä auton rattiin ja lähteä omaan sänkyyn nukkumaan <3

 

Sitten noita muita kommentteja:

” Itsekin voi olla tietysti aktiivinen ja kysellä ihmisiä tekee jotaa ilman alkoholia kyl luulis et seura silti kuitenkin kelpaa. Kaikki ei vain jaksa tehdä sitä aloitetta että kysyis tekee jotaa kivaa”

Totta, mutta aloitteen tekemisestä on tullu mulle tässä aikuisiällä haastavaa.. Pelkään torjutuksi tulemista. Lapsuuden/nuoruuden kokemukset varmaankin vaikuttavat jotenkin alitajuisesti..

 

”Ja toisaalta voihan se olla etteivät kysy mukaan kun tietäävät suhtautumisesi alkoon ja humalaisiin . Ni jospa vaan ajattelevat sinua et ei sua ns ” kiinnosta” lähtä mihkään missä alkoa on esim jolleen keikalle. Tai bingoon”

No niin noh.. Vaikka ite en alkoa käytä, niin en varsinaisesti reagoi siihen negatiivisesti.. Lähinnä se, et miten tärkeetä se tuntuu olevan joillekin, ja miten se vaikuttaa niin monien käyttäytymiseen..

Mielelläni lähden mukaan tapahtumiin, kunhan ei tarvii aina olla se, joka kuskaa ja huolehtii muista. Haluan lähteä itsekin rentoutumaan ja pitämään hauskaa, en ”töihin”.