Tekipäs hyvää käydä psyk. sairaanhoitajan juttusilla pitkästä aikaa. Tuli taas semmonen tunne et ehkä nää asiat alkaa tästä pikkuhiljaa selkiytymään :) Puhuttiin just ihmissuhteista, mahdollisesta työelämään palaamisesta jne..

Huomenna työkkärissä käymään, niin siellä selvii lisää noita koulutus-ja työasioita. Kuntouttava työtoiminta saattais olla mun tilanteessa sen paras vaihtoehto, mutta katsotaan nyt.. 

Ja tuohon naisasiaan, siihenkin alkaa pikkuhiljaa tulemaan selkoa :) Yksin en osannu kysyä iteltäni oikeita asioita, mutta psyk. sh. autto siinä, ja nyt on ehkä hieman selkeytyneemmät ajatukset :) Mutta vaikeelta tuntuu silti edelleen hiukan..